¡Vaya, cómo pasa el tiempo!

Gibraltar

Vielä nipin napin ehdin päivittää kuulumiset tämän kuun puolella, jos nyt tartun lehmää sarvista, sonnia korvista ja mitä näitä nyt on (olen huomannut käyttäväni sananlaskuja hämmentävän paljon verraten siihen, miten sujuvasti ne on hallussa). Aika vain tuntuu kiitävän ja tänään heräsin ajattelemaan, että kohta olen jo vaihtoaikani puolivälissä. Mitä siis on ehtinyt tapahtua, ja ennen kaikkea, mitä pitäisi vielä ehtiä? Alusta alkaen oli toki tiedossa, ettei puoli vuotta ole pitkä aika. Lähtiessä se tuntui helpottavalta, mutta nyt on pikku hiljaa alkanut kaivata lisäaikaa täällä olemiseen, matkusteluun, kielen ja tanssin opetteluun... Vaikka kotia ja ennen kaikkea ihmisiä on ikävä, tuntuu ajatus täältä lähtemisestä haikealta. Onneksi tulevaa ei liiaksi ehdi murehtimaan, menoa ja meininkiä riittää tässä hetkessä :) 

Viime viikkojen aikana on ehtinyt tapahtua monenlaista. Hieman on tullut koluttua etelä-Espanjan kaupunkeja, vietettyä aikaa tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa ja alkoivatpa nuo luennotkin Puerto Realissa musiikkikasvatuksen parissa. Alkuun kuitenkin pari sanaa paikallisesta ylpeydenaiheesta, Cádizin karnevaalista, jonka tiedetään olevan Espanjan suurin ja tunnetuin. Tämän sai myös tuta kaduille kerääntyneen, muista kaupungeista asti paikalle vaeltaneen ihmismassan keskellä. Karnevaali kesti yli viikon (lauantaista sunnuntaihin), mikä Cádizissa tarkoitti viikon lomaa. Suurimpina juhlapäivinä kadulla pääsi etenemään n. 100 m tunnissa ja busseihin oli lähes mahdotonta tunkeutua. Silti meininki oli katossaan! Lauantaiaamuna Avenida Juan Carlos raikui toinen toistaan näyttävämpien chirigota-ryhmien laulannasta ja soitannasta. Illalla saikin sitten nähdä koko karnevaalikansan pukeutuneena erilaisiin naamiaisasuihin (toki olin hankkinut itsellenikin Punahilkaksi nimetyn vaateparin). Seuraavan päivän odotettu ja viimeistä yksityiskohtaa myöten valmisteltu numero oli suuri kavalkaadi, joka kulki Avenida Andalucian päästä päähän, aivan asuntomme ikkunan alta! Näkymät olivat siis mitä parhaimmat ja ihastelin silmät kirkkaina suuria, värikkäitä rakennelmia, rumpuryhmiä ja tanssijoita, jotka hiljalleen lipuivat kadun varrelle kerääntyneen ihmismassan ohi. Viikolla kaupunki hiljeni huomattavasti, vaikkakin karnevaaliohjelmaa oli tarjolla koko viikon. Päätimme lähteäkin Lauran veljen luokse Sevillaan pariksi päiväksi tutustumaan kauniiseen katedraaliin ja muihin nähtävyyksiin. Tykästyin viehättävään kaupunkiin ja sinne täytynee tehdä vielä toinenkin reissu, bussilla kun pääsee perille 1,5 tunnissa. Karnevaalin toisena viikonloppuna juhla jatkui ja edellinen naamiaisasukin tuunaantui uuteen muotoon :) 

Sekä ennen että jälkeen karnevaalien kaikki tuntuivat kyselevän, mitä tykkään karnevaaleista. Mikäpä nyt ei olisi hauskempaa kuin viikon loma täynnä juhlaa. Paikalliset karnevaali tuntuu kuitenkin jakavan niihin, jotka nauttivat täysin rinnoin ja niihin, jotka ainakin pahimmiksi ruuhkapäiviksi matkustavat pakoon muualle. Viikon päästä alkava Semana Santa onkin sitten luonteeltaan hieman erilainen ja vakavahenkisempi juhla. Siitä lisää seuraavissa kuulumisissa.

Sain vihdoin odotetun vieraan kylään kun Jussi lensi tänne Unkarista (Jussin vaihtokokemuksista halukkaat voi lukea osoitteessa: http://unkarissaoli.blogspot.com). Kahdeksaan päivään mahtui paljon kaikkea kivaa. Kierreltiin Cádizia ja lähiympäristöä ympäriinsä ja tehtiin myös päivän reissu eteläiselle Gibraltarille. Kuva jostakin syystä suostui ilmestymään vain tohon alkuun...täytynee vielä kenties harjotella tämän ah niin vaikean  ohjelman käyttöä... ;) Sieltä näkyi Afrikka (oih) ja käytiin tietysti moikkaamassa myös apinointa vuorella (joita mä pelkäsin, mutta Jussi uskaltautui kuvaan yksi pieni olallaan :)). Yhden päivän reissu oli vähän turhan lyhyt, sillä Cádizista ensimmäinen bussi lähti vasta puolen päivän maissa ja viimeinen Gibraltarilta lähti jo kahdeksalta. Juuri ehdittiin koluta pakolliset nähtävyydet ja syödä, kun sitten jo pitikin lähteä. Rauhallisempaan aikatauluun suosittelen siis yönyli reissua. Kahdeksan päivää menivät  tietenkin aivan liian nopeasti ja aiheuttivat seuraavalle viikolle matalapainetta. Nyt on kuitenkin lennot varattuna Unkariin, jonne suuntaan toukokuun loppupuolella :) 

Sain harjoittelun alakoulussa kunnialla loppuunsa ja jätin toistaiseksi hyvästit suloisille lapsille. Ehkä käyn vielä keväämmällä visiitillä koulussa. Nyt päivät täyttyvät Puerto Realissa alkaneista luennoista sekä espanjan kielikurssista, jota on ma-to klo 15.30.17.30. Maanantaita lukuun ottamatta päivät alkavat 8.30, joten ihan opiskelulta tämä kyllä tuntuu. Otin yhteensä neljä kurssia. Musiikkikasvatukselta on yksi äänenmuodostukseen & kuunteluun liittyvä kurssi sekä rytmiikka & tanssi-kurssi. Muilta linjoilta valitsin yhden kehollisen ilmaisun kurssin (liikuntakasvatus) sekä kuvallisen ilmaisun kurssin, jossa päästään ihan oikeasti piirtämään ja maalaamaan! :) Kurssien sisällöistä kerron tarkemmin tulevaisuudessa. Nyt alkaa olla niin myöhä, että on pakko vähän lepäillä... Salsaillat ovat verottaneet viimeaikoina hitusen liikaa yöunista ja nyt olen saanut siitä hyvästä flunssan, taas. 

Hasta pronto!